home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 22 / Aminet 22 (1997)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 1997].iso / Aminet / docs / mags / saku22.lha / Teksti / Pathfinder.txt < prev    next >
Text File  |  1997-07-12  |  22KB  |  406 lines
  1. 9
  2. 1
  3. 0 Mars.iff 33 130
  4. 1 MarsPalette.iff 0 0
  5. 2 MarsPalette.iff 0 0
  6. 3 MarsPalette.iff 0 0
  7. 4 MarsPalette.iff 0 0
  8. 5 MarsPalette.iff 0 0
  9. 6 IMP.iff 175 0
  10. 7 MarsPalette.iff 0 0
  11. 8 MarsPalette.iff 0 0
  12. 9 MarsPalette.iff 0 0
  13. 10 MarsPalette.iff 0 0
  14. 11 MarsPalette.iff 0 0
  15. 12 MarsPalette.iff 0 0*
  16. {5                      Mars Pathfinder saavutti päämääränsä
  17. {5                      ------------------------------------
  18.  
  19. {A                                 Esa Heikkinen
  20.  
  21. {8 "Heräilet pimeydestä rajun ja töyssyisen laskeutumisen jälkeen. Tulet  hitaasti
  22. {8  tajuihisi.  Muistat  ettet ole enää Maan pinnalla. Nimesi on IMP, olet matkus-
  23. {8  tanut  avaruudessa  7  kuukautta.  Matka ei ollut mukava. Otsaasi painoi  yksi
  24. {8  aurinkopaneeleista.  Mikrorover oli ahdettu vasenta korvaasi vasten.   Lautas-
  25. {8  antenni  läiskäisty  oikeaa korvaasi vasten. Ja suoraan selän takana -  lasku-
  26. {8  varjot.  Tiedemiehet  Yhdysvalloissa  ja  Saksassa,  jotka  rakensivat  sinut,
  27. {8  lupasivat  että  saat  laskeutua  yhteen  eksoottisimmista  paikoista aurinko-
  28. {8  kunnassamme.  Kanjoniin,  jossa  on  miljoonia  vuosia  sitten  virrannut 100-
  29. {8  kertainen vesimäärä Amazoniin verrattuna.  Paikkaan,  jonka  kivet kertoisivat
  30. {8  Marsin  historiasta. Kun  heräät  7  kuukauden  unestasi  ja  nostat   päätäsi,
  31. {8  näet tämän." 
  32.  
  33.  
  34.  
  35.  
  36.  
  37.  
  38.  
  39.  
  40.  
  41.  
  42.  
  43.  
  44.  
  45. {8                                            - Peter Smith, University of Arizona
  46. {AEdellisen  aukeaman  kuva  on  pienennös  alkuperäisestä  luotaimen lähettämästä
  47. {A2300x1100 pikselin kokoisesta 24-bittisestä kuvasta!
  48.  
  49. {CUutisia avaruudesta
  50.  
  51. Selatessani viime viikolla satelliittikanavia törmäsin BBC World -uutiskanavalla
  52. mielenkiintoiseen Nasan suoraan lähetykseen koskien Marsiin lähetettyä  luotain-
  53. ta. Siinä sitten muistin, että Marsiinhan todellakin  lähetettiin  jälleen  yksi
  54. luotain joskus vuodenvaihteen tienoilla ja lupailtiin sen  olevan  perillä  syk-
  55. syllä. Mieleen muistuivat heti  pari  aiempaa  epäonnistumista  polttoainetankin
  56. räjähtämisineen ja antenniongelmineen. Mahtaisiko tällä  kertaa  onnistaa?  Eipä
  57. siis muuta kuin videot nauhoittamaan - nyt materiaalia onkin jo kertynyt  useita
  58. tunteja. 
  59.  
  60.  
  61. {COnnistunut laskeutuminen
  62.  
  63. Vuorokausi oli juuri vaihtunut, ja oli 5.7.1997 Suomen aikaa. Hiljaisuus vallit-
  64. si Pasadenassa Kaliforniassa, Jet Propulsion Laboratoriesin mission control roo-
  65. missa, jossa luotaimen kanssa kommunikointi hoidetaan. Sitten tiedemiehet alkoi-
  66. vat äkkiä hurrata, hyppiä onnesta ja halailla toisiaan - aivan  kuin  jääkiekkoa
  67. televisiosta katsova suomalaisjoukko aikoinaan Suomen voittaessa kultaa! Marsiin
  68. lähetetty Pathfinder-luotain lähetti Maahan ensimmäisen viestinsä,  kertoi  ole-
  69. vansa täysin toimintakunnossa ja että laskeutuminen oli onnistunut  täydellises-
  70. ti. Luotain oli pudonnut tasaiseen maastoon ja oli ainoastaan kaksi astetta kal-
  71. lellaan, mikä ei aiheuttaisi tehtävään mitään esteitä. Aurinkopaneeleiden edessä
  72. ei ollut mitään, paneelit alkoivat tuottaa sähköä auringon noustessa Marsissa ja
  73. luotaimen akut latautuivat parhaillaan. Luotain suuntasi samalla suurempaa  lau-
  74. tasantenniaan Maata kohti. Tämän isomman antennin kautta on mahdollista  siirtää
  75. kuvia ja tietoa Maahan nopeasti. 
  76. {COnnea matkassa...
  77.  
  78. Monta asiaa olisi voinut mennä vikaan,  kuten  aiempien  luotaimien  kanssa  oli
  79. käynyt. Pathfinderin matka Marsiin kesti noin 200 päivää. Matkalla  luotain  oli
  80. käpertyneenä kantorakettinsa sisällä pyramidin muotoiseen pakettiin, jota verho-
  81. sivat kauttaaltaan suuret ilmatyynyt (airbags). Kun  Marsin  ilmakehä  saavutet-
  82. tiin, hidastettiin ensin vauhtia laskuvarjoin ja sen jälkeen  tyynyt  täytettiin
  83. kaasulla samaan tapaan kuin autojen airbag täyttyy kolareissa. Tämän jälkeen pa-
  84. ketti kirjaimellisesti pudotettiin Marsin pinnalle,  ja  ilmatyynyjen  tehtävänä
  85. oli tehdä laskusta mahdollisimman pehmeä. Laskeutumispaikka oli tarkoin  valittu
  86. laskeutumisen alkuvaiheessa otettujen "ilmakuvien" perusteella sellaiseksi,  et-
  87. tei luotain putoaisi esim. kraateriin tai muuhun syvennykseen,  josta  ei  olisi
  88. tutkijoille mitään iloa.
  89.  
  90. Koska luotaimeen kuului ensimmäistä kertaa myös kauko-ohjattava  pieni  mikroro-
  91. ver-kulkuneuvo, jolla planeetan pintaa voitaisiin tutkia ja  ottaa  maaperänäyt-
  92. teitä, tulisi myös maaston olla mahdollisimman tasaista. Tällä kertaa oli  onnea
  93. matkassa, sillä luotain putosi mitä parhaimpaan paikkaan, jossa  pyramidin  muo-
  94. toinen paketti pääsi avautumaan. Pyramidin muoto  oli  valittu  siksi,  että  se
  95. kääntyy aina avautuessaan oikein päin pohja alaspäin, putosipa se  sitten  mihin
  96. asentoon tahansa Marsin pinnalle. Aurinkopaneelit on sijoitettu pyramidin kolmen
  97. sivun sisäpintaan, jolloin luotain saa  niistä  käyttövoimansa  paketin  auettua
  98. kukkasen lailla. Yhdelle sivulle on kiinnitetty mikrorover. 
  99.  
  100.  
  101.  
  102.  
  103.  
  104.  
  105. {A                                                                     ---------->
  106. {CViivettä linjoilla
  107.  
  108. Jokainen muistaa varmasti, että valo etenee avaruudessa noin 300 000  kilometriä
  109. sekunnissa. Samaa vauhtia etenevät radiosignaalit Marsiin  ja  sieltä  takaisin.
  110. Kun matkaa Marsiin on satoja miljoonia kilometrejä (Maan ja Marsin välinen  mat-
  111. kahan vaihtelee jatkuvasti kummankin kiertäessä omaa kiertorataansa  hieman  eri
  112. vaiheissa), kestää signaalien kulku edestakaisin puoli tuntia! Eli  kun  luotai-
  113. melle lähetetään esimerkiksi komento ottaa valokuva, kestää komennon perillemeno
  114. noin 15 minuuttia ja kuvan saapuminen takaisin toiset 15 minuuttia. Tutkimus  ei
  115. ole siis mitään aivan reaaliaikaista puuhaa. Joku  tutkijoista  totesikin,  että
  116. ilman aikaviivettä tutkimukset voitaisiin tehdä jopa  muutamassa  tunnissa,  kun
  117. niihin nyt menee kuukausia.
  118.  
  119. Aikaviive ei ole ainoa hidastava tekijä. Maan ja Marsin vuorokausien pituuksissa
  120. on hieman eroa, Marsin vuorokausi on puolisen tuntia Maan  vuorokautta  pidempi.
  121. Tiedonvälitys luotaimesta Maahan on mahdollista ainoastaan silloin, kun Marsista
  122. on oikea puoli kohti Maata. Siksi luotaimessa on riittävällä muistikapasiteetil-
  123. la varustettu tietokone tietojen ja kuvien varastoimista varten. Näin kuvat voi-
  124. daan purkaa silloin kun siihen on parhaat mahdollisuudet. Luotain  lähettää  hy-
  125. vissä olosuhteissa tietoa Maahan noin kuuden kilobitin sekuntivauhtia. Valokuvat
  126. kompressoidaan ennen lähettämistä. Luotaimen tietokone on noin 22 MIPS:n  tehoi-
  127. nen R6000, jossa on 128 megatavua massamuistitilaa. Koneen  ohjelmistoa  voidaan
  128. päivittää Maasta käsin.
  129.  
  130.  
  131.  
  132.  
  133.  
  134.  
  135. {A                                                                     ---------->
  136. {CAvointa tiedonvälitystä
  137.  
  138. Aiemmista tutkimustehtävistä poiketen luvattiin jo etukäteen julkaista  Pathfin-
  139. derin lähettämät tiedot suoraan yleisölle sitä mukaa kuin niitä  saapuu  Maahan.
  140. Aikaisemmin tiedemiehet ovat pidätelleet kuvia ja tietoja itsellään ja  julkais-
  141. seet niitä vasta myöhemmin sopivaksi katsomallaan hetkellä. Niinpä  useilta  TV-
  142. kanavilta, varsinkin uutiskanavilta, oli mahdollista  seurata  suoraa  lähetystä
  143. mission control roomista. Pelkästään Yhdysvalloissa lähetystä seurattiin sadois-
  144. sa, ehkä tuhansissa paikoissa ympäri maata videotykillä tai isoilla televisioil-
  145. la esitettynä erilaisissa tilaisuuksissa. Esimerkiksi Planet Hollywoodista  tuli
  146. pari suoraa haastattelua, joista toinen jäi lyhyydessään mieleen,  kun  National
  147. Space Societyn Carolyn Josephs sekaantui sanoihinsa  ollessaan  vähemmän  selvin
  148. päin... CNN:n toimittaja totesi vain että "aikamoiset juhlat teillä". Että  osa-
  149. taan sitä Yhdysvalloissakin juhlia menestystä...
  150.  
  151. Television lisäksi tietoa levitti reaaliajassa myös Internet. Yleisön kiinnostus
  152. Mars-planeettaa kohtaan näyttää olevan valtaisa, pelkästään yhden päivän  aikana
  153. rekisteröitiin noin 100 miljoonaa käyntiä Web-sivuilla, joilla julkaistiin Path-
  154. finderin Marsista lähettämiä tietoja ja kuvia!!  Lisäksi  Nasan  Web-sivulla  on
  155. mirroreita useassa eri maassa, joten ei edes tarvitse käyttää  hitainta  mahdol-
  156. lista palvelua.
  157.  
  158.  
  159.  
  160.  
  161.  
  162.  
  163.  
  164.  
  165. {A                                                                     ---------->
  166. {CEnsimmäiset kuvat
  167.  
  168. Joitakin tunteja yhteyden saamisen jälkeen aamutunteina Suomen aikaa saatiin en-
  169. simmäiset mustavalkokuvat perille. Ensimmäisissä kuvissa  näkyi  etupäässä  luo-
  170. tainta itseään, jotta tiedemiehet  saisivat  selville,  onnistuuko  mikroroverin
  171. käyttöönotto vaivoitta. Tunnelma mission controlissa oli  jälleen  juhlava,  kun
  172. ensimmäinen mustavalkokuva ilmestyi näkyviin. Kuvausta ohjaavan Silicon Graphic-
  173. sin työaseman työpöytä oli heijastettu videotykillä salin seinään, josta ihmiset
  174. seurasivat  tapahtunutta.  Samaa  kuvaa  näytettiin  myös  televisiossa:   näkyi
  175. työpöytä ja toistakymmentä avattua ikkunaa, joista yksi selvästi monitoroi  lii-
  176. kennettä, muutama ikkuna sisälsi  kaikenlaisia  säätöjä,  yhdessä  tai  kahdessa
  177. näkyi itse kuva jne. Varmasti jännä tunne olla käyttämässä kyseistä konetta, kun
  178. koko maailma näkee jokaisen hiiren liikkeesi!
  179.  
  180.  
  181. {CKamera
  182.  
  183. Luotaimen kamera on ns. stereokamera eli se ottaa kolmiulotteisia kuvia. Kameran
  184. kaksi kuvausikkunaa ovat noin tuplasti ihmisen silmien välimatkan päässä toisis-
  185. taan ja niissä on suojat estämässä pölyn pääsyä kameran sisään. Kummankin  ikku-
  186. nan kuva saadaan mustavalkoisella CCD-elementillä, vastaavantyyppinen  elementti
  187. kuin normaalissa videokamerassakin. Värikuvausta varten luotaimen  kamerassa  on
  188. 12-asentoiset värisuotimet kumpaakin ikkunaa varten. Normaaliin värikuvaan  tar-
  189. vitaan siis kolme mustavalko-otosta (punainen, vihreä  ja  sininen),  jotka  yh-
  190. distämällä  saadaan  värikuva.  Menetelmä  on  varmasti  tuttu  monelle   Amigan
  191. käyttäjälle, joka on joskus  aikoinaan  käyttänyt  mustavalkodigitoijaa  ja  em.
  192. värisuodinta värikuvien digitoimiseen.
  193.  
  194.  
  195. {A                                                                     ---------->
  196.  
  197. {7Kuva: IMP (kamera)                                         Keskelle kameran ala-
  198. {7      naamapuolelta                                        laitaan on maalattu
  199. {7      katsottuna.                                          pieni hymyilevä suu.
  200. {7                                                           (Ei erotu kuvassa)
  201.  
  202. {7                                                           Nasan insinöörit ker-
  203. {7                                                           toivat, että IMP on
  204. {7                                                           onnellinen katsoes-
  205. {7                                                           saan Marsin maisemia
  206. {7                                                           ja se siten hymyilee!
  207.  
  208.  
  209.  
  210. Kummankin CCD-elementin resoluutio on 256x256 pikseliä.  Kovin  suurta  alaa  ei
  211. siis yhdellä kuvauksella voida kuvata, vaan isommat,  esimerkiksi  maisemakuvat,
  212. rakennetaan ottamalla useita kymmeniä pikkukuvia liikuttaen kameraa  aina  oikea
  213. matka kunkin kuvaparin välillä. Kameran  liikkeitä  ohjataan  askelmoottoreilla.
  214. Tällä tavoin "mosaiikkityylillä" rakennetuista kuvista  tulee  varsin  tarkkoja.
  215. Ainoa nähtävä virhe on lähellä olevien kohteiden  leikkaantuminen  perspektiivi-
  216. virheen takia, joka syntyy kun pienistä kuvista rakennetaan  isoa.  Tähänkin  on
  217. kuitenkin tekeillä tietokoneohjelma, joka korjaa virheen.
  218.  
  219. Ensimmäisten kuvien perusteella arvioitiin  laskusiltojen  laukaisumahdollisuuk-
  220. sia. Laskusiltoja pitkin mikrorover ajaa aurinkopaneelin päältä Marsin pinnalle.
  221. Silicon Graphicsin työasemalla laadittiin simulaatio, joka sijoitettiin kuvattu-
  222. jen maisemien päälle, ja tehtävää ohjannut henkilö arvioi tilannetta monitorilta
  223. 3D-lasit päässä. Ruudulla näkyi  kolmiulotteisena  tilanne  ennen  laskusiltojen
  224. laukaisua ja sen jälkeen, jotta ohjaaja pystyi päättelemään, onko  edessä  kiviä
  225. yms. esteitä.
  226. Ensimmäiset värikuvat saatiin perille muutama tunti  ensimmäisten  mustavalkoku-
  227. vien jälkeen. Ennen värikuvien ottamista oli luotaimen kamera kalibroitava  luo-
  228. taimessa olevaa kalibrointikiekkoa kuvaamalla, jotta värit tulisivat oikein. Ku-
  229. vien saavuttua oli tunnelma jälleen katossa ja kuvat välittyivät ympäri maailmaa
  230. suorana. Kuvista kävi heti ilmi, että luotain oli  laskeutunut  todella  hyvälle
  231. paikalle, sillä ympäristössä näkyi useita selvästi eri lajeja olevia kiviä, sekä
  232. mm. yksi varsin tasasivuinen ja säännöllinen kivi, joka voisi olla  hiekkakiveä.
  233. Tässä oli monta mielenkiintoista tutkimuskohdetta mikroroverilla  tutkittavaksi.
  234. Kauempana noin parin kilometrin päässä näkyi kaksi vuorta, joille joku keksi no-
  235. peasti nimen Twin Peaks. Luotain oli siis pudonnut mitä parhaimpaan ympäristöön,
  236. joka sisälsi monipuolista tutkittavaa, toisin kuin varsin tasaisen "tylsiin" ki-
  237. vikkomaisemiin päätyneet aiemmat Viking-luotaimet. 
  238.  
  239.  
  240. {COngelmia
  241.  
  242. Värikuvat vahvistivat nyt sen, mitä ensimmäiset mustavalkokuvat povasivat.  Yksi
  243. ilmatyynyistä ei ollut luotaimen avautumisvaiheessa vetäytynyt luotaimen  aurin-
  244. kopaneelin alle, vaan oli selvästi mikroroverin laskusiltojen edessä.  Laskusil-
  245. lat ovat rullalle kelattuina kummallakin puolella mikroroverin vieressä,  ja  ne
  246. ovat auki rullattuina noin metrin mittaiset. Koska sillat ovat rullalle  käärit-
  247. tyä metallijousta, ei niitä voisi enää laukaisun jälkeen rullata takaisin  (vrt.
  248. metallinen rullamitta). Tämän vuoksi olisi laukaisun onnistuttava  ensimmäisellä
  249. kerralla. Siten mikroroverin käyttöönotto estyi,  kunnes  tiedemiehet  päättivät
  250. ajaa kyseistä aurinkopaneelia hieman kiinni ja  sen  jälkeen  vetää  ilmatyynyjä
  251. sisäänpäin ja laskea aurinkopaneeli takaisin.  Tässä  vaiheessa  kuitenkin  aika
  252. loppui Marsin ja Maan kääntäessä toisilleen selkänsä, joten  maailma  sai  jäädä
  253. jännittyneenä odottamaan, mitä seuraava vuorokausi toisi tullessaan.
  254.  
  255. {A                                                                     ---------->
  256. Seuraava vuorokausi alkoi lupaavasti. Luotaimen tietokone oli resetoinut itsensä
  257. täysin selittämättömällä tavalla, ja lisäksi yhteys mikroroveriin oli menetetty.
  258. Ilmatyyny oli kuitenkin saatu menestyksekkäästi vedettyä aurinkopaneelin alle. 
  259.  
  260.  
  261. {CMaaperänäytteet
  262.  
  263. Viimein ongelmien syy selvisi ja mikrorover saatiin liikenteeseen. Laite on  en-
  264. simmäinen automaattinen kulkuneuvo toisen planeetan pinnalla ihmiskunnan  histo-
  265. riassa. Mikroroverin toimintoja ohjaa pieni 80C85-pohjainen tietokone 512  kilo-
  266. tavun massamuistilla varustettuna. Roverin ja luotaimen välinen yhteys  on  hoi-
  267. dettu UHF-radiomodeemeilla. Koska komennot Maasta Marsiin viipyvät pitkään  mat-
  268. kalla, ei roveria voida ohjata joystickista väännellen. Siksi roverissa  on  oma
  269. navigointijärjestelmä, joka mittaa lasereilla edessä olevia kiviä ja esteitä  ja
  270. arvioi tilanteen mukaan, onko este ylitettävissä vai onko se kierrettävä.  Rove-
  271. rin telirakenne on sellainen, että sillä voi ajella pienien kivien  ja  esteiden
  272. yli vaivoitta.
  273.  
  274. Roverissa on myös kaksi kameraa sekä APXS (Alpha-Proton X-Ray Spectometer), jon-
  275. ka avulla voidaan ottaa näytteitä Marsin  kivistä  ja  maaperästä.  Ensimmäisten
  276. päivien aikana roverilla ei riskien vuoksi ajeta kymmentä metriä kauemmaksi luo-
  277. taimesta, mutta kun tärkeimmät näytteet on saatu otettua, suunnittelevat  tiede-
  278. miehet pidempiäkin matkoja. Koska rover kulkee  nopeimmillaankin  vain  noin  40
  279. senttiä minuutissa, ei mistään kilometrien matkoista voida kuitenkaan tämän len-
  280. non yhteydessä puhua.
  281.  
  282.  
  283.  
  284.  
  285. {A                                                                     ---------->
  286. {CTulevaisuus
  287.  
  288. Lennon täydellinen onnistuminen antaa toivon mukaan uuden käänteen avaruustutki-
  289. mukselle ja vauhdittaa tulevaisuudessa tehtävien projektien rahoitusta.
  290.  
  291. Ehkä yksi suurimmista ihmiskuntaa vaivaavista kysymyksistä on se, onko  Marsissa
  292. joskus ollut elämää ja onko sitä tällä  hetkellä.  Jokin  aika  sitten  Marsista
  293. peräisin olevasta meteoriitista löydettiin  mikroskooppisen  pieniä  fossiileja.
  294. Tämä todistaa, että Marsissa on ainakin joskus ollut bakteeritason  elämää.  Maa
  295. ja Mars ovat kehittyneet hyvin samankaltaisissa olosuhteissa,  ja  siksi  Marsin
  296. tutkimiseen uhrataan tulevaisuudessa paljon rahaa, koska samalla saadaan  tietoa
  297. myös Maan syntyvaiheista. Lisäksi tulisi selvittää, mikä elämän syntymisessä me-
  298. ni Marsissa vikaan. Pathfinder ei vielä tuo vastausta tähän  ikuisuuskysymykseen
  299. eikä siihen, onko Marsissa elämää vai ei.
  300.  
  301. Tällä hetkellä käynnissä on toinenkin  Mars-lento,  joka  saavuttaa  päämääränsä
  302. muutaman kuukauden kuluessa. Tällä lennolla ei laskeuduta pinnalle, vaan luotain
  303. jää Marsin kiertoradalle suorittamaan pari  vuotta  kestävää  kartoitustehtävää.
  304. Lisäksi suunnitteilla on lukuisia muita lentoja, mm. Pathfinderin kaltainen pro-
  305. jekti isommassa mittakaavassa, jolloin pintaa päästäisiin tutkimaan kilometrien,
  306. kenties satojen kilometrien alueelta. On myös suunniteltu kivinäytteiden tuomis-
  307. ta takaisin Maahan, jolloin niitä päästäisiin tutkimaan kunnolla laboratorioissa
  308. ja tätä kautta löytyisi vastaus kysymykseen elämästä. 
  309.  
  310.  
  311. {CIhminen Marsiin 2010?
  312.  
  313. Kaikilla näillä tutkimuslennoilla pohjustetaan vuoden 2010 tienoilla  suunnitel-
  314. tua miehitettyä lentoa Marsiin. Tällainen lento on varsin  iso  projekti,  sillä
  315. matka tulisi kestämään 7-8 kuukautta ja miehistö pitää  saada  sinä  aikana  py-
  316. symään hengissä täysin omavaraisesti. Esimerkiksi ruoka joudutaan lennolla tuot-
  317. tamaan itse, koska mukaan ei ole mahdollista ottaa riittävän suurta  ruokavaras-
  318. toa koko tehtävän ajaksi, joka edestakaisine lentoineen ja  tutkimuksineen  Mar-
  319. sissa voi kestää useita vuosiakin. Laboratoriossa on jo kokeiltu useita eri  ta-
  320. poja, joilla ympäristöstään täysin suljettu ekosysteemi saadaan  pysymään  tasa-
  321. painossa. Tällaisten asioiden tutkiminen vie kuitenkin useita vuosia, sillä tut-
  322. kimuksissa on mm. havaittu, että ekosysteemi  voi  jonkin  aikaa  toimia  täysin
  323. moitteetta mutta romahtaa äkillisesti esimerkiksi jonkin viruksen tuhoamana.  On
  324. tärkeää, että tällaiset seikat otetaan huomioon ennen miehitettyjä lentoja,  et-
  325. tei miehistöltä loppuisi yllättäen esimerkiksi ruoka kesken.
  326.  
  327. Tekniset yksityiskohdat, kuten esimerkiksi hapen valmistaminen ja puhtaan  veden
  328. tekeminen jätevesistä, ovatkin jo suhteellisen  hyvin  hallinnassa.  Sen  sijaan
  329. pitää vielä ratkaista, miten miehistön terveyttä ylläpidetään pitkillä  matkoil-
  330. la. Fyysinen puoli vaatii jatkuvaa liikuntaa, sillä  painovoimattomassa  tilassa
  331. lihakset veltostuvat ja kehon toiminnat alkavat  muutoinkin  heikentyä.  Kenties
  332. matkalle järjestetäänkin keinotekoinen painovoima saattamalla  alus  esimerkiksi
  333. pyörivään liikkeeseen, kuten Atrhur C. Clarke kirjoitti  kirjoissaan  "2001"  ja
  334. "2010 avaruusodysseia". Psyykkinen puoli on toinen hankaluus,  sillä  sama  mie-
  335. histö suljetussa tilassa keskenään useita kuukausia tietää helposti verisiä rii-
  336. toja.
  337.  
  338. Miehistön lisäksi ongelmana pitkillä lennoilla on itse alus. Kun mukana on ihmi-
  339. siä, pitäisi kaiken toimia 100% varmuudella eikä mitään saisi mennä  rikki.  Jos
  340. jokin paikka pettää esimerkiksi elossapitojärjestelmässä, ei apua ehdittäisi an-
  341. taa ennen miehistön menehtymistä. Kaikkia varaosiakaan ei  voida  ottaa  mukaan.
  342. Siksi matkoille suunnitellaan järjestelmää, jolla miehistö voi valmistaa tarvit-
  343. tavat varaosat itse. Tarvittavat rakennetiedot  voidaan  välittää  tietokoneella
  344. Maastakin,  tarvitaan  vain  tiettyjä  raaka-aineita,  joista   tietokoneohjatut
  345. työstölaitteet voivat valmistaa tarvittavat varaosat hetkessä.
  346. Myös polttoaine on yksi suurimmista ongelmista. Yksisuuntaisessa matkassa ongel-
  347. ma ei ole kovin suuri, koska ajoainetta tarvitaan  vain  alkukiihdytykseen,  sen
  348. jälkeenhän avaruusalus "lipuu" itsekseen painovoimattomassa tilassa  vaikka  lo-
  349. puttomiin asti, mutta jos  halutaan  tehdä  miehitetty  lento  Marsiin,  pitäisi
  350. sieltä päästä myös pois! Riittävän matkanopeuden saavuttamiseen tarvitaan varsin
  351. paljon polttoainetta, eikä sitä voida ottaa mukaan tuplamäärää paluumatkaa  var-
  352. ten. Eräs suunnitelma onkin valmistaa paluumatkan polttoaine Marsissa.  Tehtävää
  353. varten sinne lähetettäisiin  etukäteen  tarvittava  laitteisto,  joka  tuottaisi
  354. polttoaineen Marsin luonnonvaroja hyödyntäen.  Polttoaineen  valmistus  sattaisi
  355. tosin kestää parikin vuotta, mutta kun se olisi valmiina, voitaisiin  miehitetty
  356. lento aloittaa. 
  357.  
  358.  
  359. {CMaankaltaistaminen
  360.  
  361. Kaikkien näiden tutkimusten ja lentojen päämääränä on ihmisen tarve saada  lisää
  362. elintilaa. Tulevaisuudessa suunnitellaan todellakin Marsin asuttamista, joka al-
  363. kaisi maankaltaistamisella. Prosessissa luodaan Marsissa kasvihuoneilmiö,  jonka
  364. ansiosta lämpötila saadaan nousemaan ihmiselle sopiviin lukemiin  kuten  Maassa.
  365. Tällä hetkellähän Marsista puuttuu kasvihuoneilmiö lähes kokonaan, ja sen vuoksi
  366. siellä on öisin noin sata astetta pakkasta. Päivisin lämpötila on samaa  luokkaa
  367. kuin Maassa talvisin, lähellä nollaa astetta. Päinvastainen esimerkki on  Venus,
  368. jossa kasvihuoneilmiö on liian voimakas. Siellä vallitsee yötä  päivää  yli  400
  369. asteen lämpötila! Aurinkoa lähinnä olevalla Merkuriuksella ei taas ole kasvihuo-
  370. neilmiötä lainkaan, ja siellä lämpötila vaihtelee päivän yli  400  asteesta  yön
  371. pariin sataan pakkasasteeseen.
  372.  
  373.  
  374.  
  375. {A                                                                     ---------->
  376. Kun lämpötila on saatu kuntoon, täytyy luoda happea  sisältävä  ilmakehä.  Tässä
  377. näyttelee merkittävää osaa kasvien istuttaminen Marsin pinnalle.  Maankaltaista-
  378. misprojekti tulee viemään satoja vuosia. Ensimmäiset siirtolaiset asuisivat  ku-
  379. poleiden alla kuin tieteiskirjoissa ikään. Kun maankaltaistamisprojekti  saadaan
  380. päätökseen, saavat kenties  lapsenlapsenlapsenlapsenlapsen......lapsemme  joskus
  381. kaukana tulevaisuudessa opiskella sitä, miten ihminen satoja vuosia sitten  mat-
  382. kasi Maasta Marsiin...
  383.  
  384.  
  385. {8"Muistan jähmettyneeni paikoilleni nähdessäni ensimmäisen värikuvan
  386. {8 Marsin horisontista... Jotenkin vain tiesin, että tämä on se maailma
  387. {8 johon vielä palaisimme takaisin."
  388.  
  389. {8                        - Carl Sagan
  390.  
  391.  
  392. Mars Pathfinderin lähettämiä kuvia Marsin pinnalta löytyy mm. Internet-
  393. osoitteesta:
  394.  
  395. {Amars.sgi.com
  396.  
  397. Sivulle löytyy myös lukuisia mirroreita joista itse kukin voi valita
  398. nopeimman. Mikäli et omaa nettiyhteyksiä, voit myös kääntyä Amiga Zonen
  399. puoleen:
  400.  
  401. {AAmiga Zone BBS
  402. {A(015) 348968
  403. {AAvoinna 21-08, viikonloppuisin 24 h.
  404. {AKuvat löytyvät hakemistosta Grafiikka/Space/Pathfinder
  405.  
  406.